Loading...
Historia 2017-09-12T15:40:40+00:00

Lepaan matkailu ja Lepaan kartano

LEPAAN LUMO

LEPAAN HISTORIA

LEPAAN HISTORIA

Lepaan alue oli Hämeen tiheimmin asuttua seutua jo rautakaudella suotuisien olosuhteiden ja tärkeän vesireitin vuoksi.

Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat kalmistot, asuinpaikat, muinaispellot, miekanhiontakivet ja linnavuoret.

Keskiajan alkupuolella Ruotsin valta ja kristinusko alkoivat vahvistua Hämeessä, mikä näkyi kirkkoina, linnoituksina ja rälssikartanoina (rälssikartanot oli vapautettu veroista).

Keskiajalla Lepaalla on ollut uhrilähdekirkko jumalien palvomista varten.

Lepaa tulee sanasta levas, mikä tarkoittaa lettoa tai matalaa rantaa.

LEPAAN KARTANO

LEPAAN KARTANO

Hämeen vanhimpiin kartanoihin kuuluva Lepaan rälssisäteri mainitaan asuinkartanona jo 1460-luvulla. Päärakennus on perimätiedon mukaan 1600-luvulta.

Kartanon kulta-aikaa oli ns. ”Lepaa”-suvun aika 1500-luvulla, jolloin kartanonisännät olivat maan mahtimiehiä. Heistä maineikkaimpia oli vuonna 1551 kuollut Björn Klaunpoika, joka oli Kustaa Vaasan valtaneuvos ja luottomies. Suvun mahtavuus liittyi sen poliittiseen vaikutusvaltaan, ja se oli 1500-luvulla Hämeen rikkain aatelissuku.

Lepaa-suvun vaakunassa oli leijonan kuva, jonka vuoksi heitä on joskus kutsuttu Lejon-suvuksi. Juhana-herttua otti leijonan Suomen vaakunaeläimeksi. Hän vieraili Lepaalla 9.5.1556.

Nykyisen, lähinnä empiretyylisen ulkoasun rakennus sai 1800-luvun alkupuolella. Kartanon puutarha istutettiin alun perin 1760-luvulla. Englantilaistyylinen puisto on peräisin 1840-luvulta ja barokkityylinen puutarha 1930-luvulta.

Lepaata on kutsuttu myös Stjernsundiksi Stjerncrantz-sukuun kuuluneiden omistajien mukaan. Stjernsundin kartanon viimeinen omistaja oli Karl Fredrik Packalén, joka luovutti tilan testamentissaan valtiolle 1902 puutarhuri- tai maanviljelyskoulua varten. Opetus Lepaan puutarhaoppilaitoksessa alkoi vuonna 1912.

Lähteet: Kansan Uutiset, hamewiki.fi/wiki/Lepaa, Museovirasto